Juna-asema: autoa vai ihmistä varten

Espoon kaupunginsuunnittelu on monella tavalla katastrofaalisen huonoa. Helsingissäkään ei kaikki mene niin kuin pitäisi, mutta Espoo on pääkaupunkiseudun suuri musta lammas. Pahinta on, että tietämystä siitä, miten asiat olisi järkevintä tehdä, kyllä löytyisi. Jokin vaan tökkii vastaan, onko se sitten ideologiaa, separatismia vai kädettömyyttä, siihen en osaa ottaa kantaa.

Espoo haluaisi kovasti jatkaa "kaupunkirataansa" eli ylimääräistä raideparia välille Leppävaara-Kauklahti (eivät ole vieläkään tajunneet suunnitella sitä Histaan saakka). Koska koko kaupunkiradan idea perustuu asutuksen keskittämiseen sen varrelle (tarkemmin sanottuna asemien ympärille), otan esimerkkinä Espoon kaupunginsuunnitteluosaamisesta Kilon aseman ympäristön. Kilo on heti seuraava asema Leppävaarasta länteen eli ensimmäinen suunnitellun kaupunkiradan jatkeen asema.

Kilon asema häämöttää tuolla, missä näkyy sininen merkkitolppa. Kuva aseman eteläpuolelta.

Ajattelen junaa liikennevälineenä, jolla on muihin verrattuna kaksi olennaista etua: suurten ihmisjoukkojen kuljetus kerralla sekä harvoihin pysähdyksiin ja muusta liikenteestä eristämiseen perustuen nopea kulku. Toisaalta koska asemia on harvassa, pitäisi asutustakin keskittää aseman ympärille mahdollisimman tiiviisti siten, että ihmisten keskimääräinen kävelymatka asemalle olisi mahdollisimman lyhyt. Liene selvää, että jos kävelymatka kotiovelta laiturille on kaksi minuuttia, valitsee ihminen todennäköisemmin työmatkoihinsa junan kuin tilanteessa, jossa kävelymatka on kuusi minuuttia. Voidaan myös olettaa, että juna-aseman välittömässä läheisyydessä sijaitseva talo houkuttelee asukkaikseen keskimääräistä enemmän nimenomaan junaa käyttäviä ihmisiä.

Olisikin intuitiivista ympäröidä juna-asema kerrostaloilla, joista on kivenheitto laiturille. Sijainnin lisäksi tärkeää olisi ottaa huomioon kävelyreitti asunnolta asemalle, suunnitellen ulko-ovi hissiaulasta kohti asemaa sekä reitti ovelta laiturille ja aseman alikulkuun suoraksi. Pienikin asia kuten talon kiertäminen on henkisesti tärkeä asia, jos sen tekee joka päivä kaksi kertaa. Asemaa välittömästi ympäröivät  kerrostalot voisi vielä ympäröidä toisilla kerrostaloilla (talojen väliin vaikkapa viihtyisiä ja valaistuja kävelyreittejä). Tästä eteenpäin voisi asemasta riippuen siirtyä vähitellen pienkerrostaloihin, rivitaloihin ja lopulta mahdollisesti omakotitaloihin.

Espoossa taas ajatellaan, että aivan aseman välittömässä läheisyydessä olisi kerrostalojen sijaan parempi olla parkkipaikkaa. Kyseessä ei myöskään tällä kertaa ole ns. liityntäparkkipaikka, josta autoilija voisi teoriassa vaihtaa junaan: ensinnäkään Kilo ei ole sijainniltaan erityisen järkevä liityntäpysäköintiin, ja toiseksi nuo parkkipaikat vaan sattuvat olemaan pääasiassa asuntojen käytössä.

Asema häämöttää keskellä näkyvän parkkipaikan ja puiden takana. Kuvassa näkyvä  parkkipaikka, joka jatkuu pitkälle eteenpäin, kuuluu opiskelija-asunnoille. Kuva aseman koillispuolelta.

Aseman eteläpuolelle on myös aikanaan rakennettu vilkkaahko tie hankaloittamaan eteläpuolen asunnoilta asemalle pääsyä sekä pidentämään asuntojen etäisyyttä asemasta. Tien sijainnilla radan varressa ei ole sinänsä käytännön merkitystä aseman kannalta, vaan sen sijainti talojen ja aseman välissä lienee valitettavan huonoa kaupunkisuunnittelurutiinia.

Vaan miten on huomioitu juna-aseman läheisyys asuntojen kaavoituksessa? Allaoleva kuva kertoo karua kieltään siitä, mitä on rakennettu aseman olemassaolon aikana aseman välittömään läheisyyteen, aseman vieressä olevan tien toiselle puolelle.

Asema ja sen alikulku kuvassa oikealla. Vasemmalla kaksikerroksinen rivitalo. Välissä vilkas autotie. Huomaa aita ja parkkipaikka tien ja talon välissä. Talon sisäänkäynti on talon vasemmalla puolella, sitä ei näy kuvassa.

Kuten kuvasta näkyy, siihenhän on rakennettu kaksikerroksinen rivitalo, paraatipaikalle aivan aseman välittömään läheisyyteen. Lisäksi, kun kyseessä nyt kuitenkin on espoolainen rivitalo, niin eiväthän sen asukkaat tietenkään junaa käytä. Niinpä talolle onkin tehty kulkureitti aivan muualta kuin aseman suunnasta. Eikä epävirallinenkaan kulku aseman suunnasta talolle oikein onnistu, kun välissä on aita (!) ja parkkipaikka, ja talon ulko-ovetkin on laitettu sisäpihalle päin, toiselle puolelle kuin juna-asema.

Eteläpuolella on ollut rakentamatonta maata, jota on viime vuonna otettu käyttöön. Aseman seutu onkin saanut eteläpuolelle K-kaupan. Voisi ajatella, että junankäyttäjälle olisi kätevintä, jos kaupan sijoittaisi laiturin välittömään läheisyyteen (mieluiten iltapäivällä kotiin saapuvien päälaiturille eli tässä tapauksessa aseman pohjoispuolelle) tai jopa aseman päälle. Asutusta on kuitenkin molemmilla puolilla asemaa, joten mitä kauempana kauppa on asemasta, sitä epäkätevämpi se on toisen puolen asukkaille. Mutta... eihän se olisi espoolaisen logiikan mukaista! Juna-asemaltahan on tärkeämpää päästä kaupan parkkipaikalle kuin itse kauppaan! Rakennetaan siis kaupan ja aseman väliin parkkipaikka, eikä esim. parkkipaikkaa kaupan taakse. Uusi kauppa on lisäksi eteläpuolella.

Kuva aseman eteläpuolelta, autotien toiselta puolelta. Kuvaajan takana ovat aiemmassa kuvassa näkyneet rivitalot. Horisontissa häämöttää uusi K-kauppa, jonka edessä näkyy mikäs muukaan kuin parkkipaikka. Huomaa myös kaupan taakse rakentuvat uudet asuintalot ja tyhjä tila aseman kohdalla, kuvassa oikealla.

Tiivistääkseni vielä, mitä tarkoitan, seuraavassa satelliittikuvassa näkyy aseman ympäristön nykyinen tilanne. Huomaa, että kävelyreittien pituuksia ei voi suoraan mitata linnunteitse, koska aseman ympärillä on erinäisiä kävelyesteitä.

Karttaan on merkitty junalaiturit punaisella (alikulku katkoviivalla), lähimmät asuintalot vihreällä, parkkipaikat tai -talot ruskealla ja kaupat violetilla. Uuden kaupan olen piirtänyt näppituntumalta aseman eteläpuolelle, satelliittikuvaan se ei vielä ollut päivittynyt. Huomaa myös, että asemalaiturin lounaispuolella olevat kaksi vihreää suorakaidetta ovat rivitaloja.

Miten asiat sitten voisivat olla? En ole kaupunginsuunnittelun ammattilainen, mutta ihan intuitioni perusteella hahmottelin jotain allaolevan tapaista. Aivan varmasti joukkoliikenteen ja ympäristön viihtyisyyden huomioon ottava ammattilainen saisi paremmankin suunnitelman aikaan. Tässä ideana on näyttää, että jo tavallinenkin ihminen pääsee pienen aivoriihen jälkeen parempaan ratkaisuun kuin Espoon "ammattilaiset".

Hyvin nopeasti riipusteltu hahmotelma havainnollistamaan sitä, miten asiat voisi tehdä paremmin. Autoilijalle on turhaa säilyttää autoaan juna-aseman ja asunnon välissä, siksi parkkipaikkaa ei pitäisikään laittaa aseman viereen kävelyesteeksi.

Osa ongelmasta johtunee melurajoituksista, suojaetäisyyksistä, junien aiheuttamasta tärinästä jne. Vaan kyseiset ongelmat on onnistuttu ratkaisemaan muuallakin. Olen itse majoittunut suurkaupungissa asuntoon, jonka ikkunat olivat vilkkaan, moniraiteisen junaradan vieressä, radan tasolla. Junien jatkuvat äänet eivät minua haitanneet, ja niiden kulkua oli omalla tavallaan viehättävää seurata. Pitäisikin olla ihmisen oma valinta, haluaako asua aseman välittömässä läheisyydessä. On selvää, että joukkoliikenneyhteyden kannalta loistava sijainti kompensoisi monille ne pienet löydettävissä olevat "haitat" (itselleni ne siis eivät edes olisi haittoja). Myöhässä olevaa junaakin olisi mukavampi odotella kotona kuin kylmällä laiturilla - tämä olisi mahdollista laiturin vieressä sijaitsevassa asunnossa, kunhan VR:n junien kulkutiedot saadaan nykyistä paremmin reaaliaikaisesti nettiin.

Espoon kunniaksi voitaneen mainita, että Kilon aseman seudun tiivistämistä suunnitellaan. Aseman pohjoispuolelle, kartassa näkyvien puiden keskelle, suunnitellaan kahta uutta kerrostaloa. Vaan sinne suunnitellaan myös, aseman välittömään läheisyyteen, isoa yksikerroksista varastorakennusta. Juu, luitte oikein. Mitään suunnitelmia eteläpuolen parkkipaikkojen hyödyntämiseksi asuntokäyttöön ei ole.

Kilon asema ei ole poikkeus. Täysiä katastrofeja junaliikenteen hyödyntämisen suhteen ovat myös mm. Mäkkylän, Koivuhovin, Kauklahden ja Tuomarilan asemat. Kaikkia näitä voisi vielä parantaa, mutta viimeaikaiset ratkaisut eivät todista minkäänlaisesta valaistumisesta Espoon suunnalla. Jos länsimetron kanssa jatkuu sama tyyli, ollaan hukattu raivostuttavan suuri osa raskaan raideliikenteen mahdollisista hyödyistä.