Raamatut hotelleissa

Huomasin vasta tänään Hesarista asian, josta uutisen mukaan on käyty kalabaliikkia Keski-Suomessa jo päiväkausia. Kummallisesti näinkin herkullinen uutisaihe pääsi leviämään Etelä-Suomeen vasta johtopäätösten jo synnyttyä, joista Hesari nyt meitä pimennossa pysyneitä valisti.

Kuvan kirja ei (valitettavasti) liity tapaukseen.

Viime viikon lopulla Keskisuomalainen uutisoi, että Jyväskylään valmistumassa olevaan hotelliin ei tule raamattuja hotellihuoneisiin. Tämä on uutinen vain siksi, että aivan viime aikoihin asti Suomen Gideonit ovat tarjonneet ilmaiset raamatut hotelleihin, jotka ovat ne perinteen vuoksi ottaneet yöpöydän laatikkoon lojumaan.

Sivuhuomautus: Sain itse, kuten kaikki luokkatoverinikin, gideoneilta ala-asteella pienen punaisen kirjan, vaikka itselläni oli jo kaksi raamattua kotona. Sitähän ei kyselty, kuka sellaisen haluaa, vaan se kaikille jaettiin. Tämä aiheutti myöhemmin tuskaa, kun perinteikkään kasvatukseni vuoksi koin huonoa omatuntoa hävittäessäni tämän punaisen kirjan ja toisen niistä kahdesta muusta pyhästä kirjasta paperinkeräykseen, kun totta puhuakseni sillä yhdellä jäljellejääneelläkään ei ole mitään käyttöä.

Hotellinjohtajan perustelut olivat loogiset: "Uskonnollisen sanoman levittäminen ei kuulu tehtäviimme." Perustelut olisi joku toinen voinut sanoa suoremminkin: eihän kukaan ole ikinä niihin kaikissa muissa hotelleissa lojuviin punaisiin kirjoihinkaan koskenut, ja monia niiden tyrkyttäminen myös loukkaa. Ei siis mitään järkeä jatkaa tätä kuollutta perinnettä enää, vai mitä? Samainen johtaja spekuloi myös, että jollain aikataululla pienistä punaisista kirjoista luovuttaneen myös muissa Jyväskylän saman ketjun hotelleissa.

Mutta miten kävikään? Jotkut loukkaantuivat. Yksi loukkaantuneimmista oli kristillisdemokraattien kaupunginvaltuutettu Juhani Starczewski, joka älähti valittaen jumalattomuutta, josta tämä päätös on oire. Lukijoiden palaute oli luonnollisesti myönteistä ja kielteistä sekaisin. Keskisuomalaisen internetsivuilla lukijat äänestivät raamattujen puolesta (57% vs 43%, otantaharha taattu).

Eikä mennytkään kuin kolme päivää kun uskovaisten painostus puri ja hotellinjohtaja valitsi helpoimman tien ja salli entisen menon jatkua. Gideonit jakavat pienet punaiset kirjat taas jokaiseen huoneeseen myös uuteen hotelliin. Hotellinjohtaja kertoi saaneensa paljon palautetta ja keskustelun vaikuttaneen päätökseen.

Mikä tässä kismittää minua:

• Jos näistä yöpöytäraamatuista haluaa eroon, miksi ei tajua tehdä päätöstä hiljaisesti ilman lehdistötiedotetta? Ei kai kukaan voi ajatella saavansa plussan puolelle jäävää mediajulkisuutta tällaisella kansakuntamme perustuksia repivällä päätöksellä?
• Miten jälleen asiasta valittavat olivat sellaisia, jotka eivät takuulla tarvitse sitä raamattua siellä pöytälaatikossa. Niillä, jotka haluavat oikeasti lukea raamattua hotellihuoneessaan on oma mukana. Kukaan ei myöskään löydä uskontoa elämäänsä hotellin pöytälaatikosta, onneksi. Nämä ihmiset eivät vaan kestä ajatusta yhteiskunnasta, jossa uskonto on oikeasti oma valinta ja ennen kaikkea henkilökohtainen asia. Punaisen kirjan ainoa jäljelläoleva tehtävä onkin kristinuskon olemassaolosta ja asemasta muistuttaminen niin niille, jotka kyseistä uskoa tunnustavat kuin niillekkin, joita kyseisen uskonnon olemassaolo ja valta-asema harmittaa.
• Raamatut hotellihuoneessa eivät ole tämän päivän Suomea. Uskonto on nykyisin henkilökohtainen asia ja hyvä niin. Asiakkaalle tarjolla oleva uskonnollinen opus tuo itselleni mieleen amerikkalaisen yhteiskunnan huonot puolet (tekopyhyys, uskonnon laittaminen järjen edelle, uskonnollisuuden esittämisen tärkeys).
• Vaikka onkin olemassa vieläkin pahempia kirjoja sinne pöytälaatikkoon laitettaviksi, ei se oikeuta raamatun pitämistä siellä "pitämässä pahemmat kirjat poissa".