Terminaaliin oli kehotettu saapumaan vähintään 30 minuuttia ennen laivan lähtöä, ja kiiruhdimmekin paikalle vähän tätä ennen. Turhaa oli: laivan merkittyyn lähtöaikaan olimme vielä terminaalissa odottamissa porttien avaamista.
Laivalle mentiin vähän eri tavalla kuin tavallisesti, eli liput sai luukulta, josta jatkettiin suoraan maihinnousukorteilla sähköisten porttien läpi odotusaulaan. Vähän kuin lentokentällä menisi passintarkastuksen kautta portille. Lapsillakin olisi pitänyt olla omat henkilöpaperit mukana - tai no, kuvaton kela-korttikin olisi kelpuutettu, eli kyseessä on periaate, eikä mikään oikea syy. No, pääsimme sisään ilmankin, kun näytimme kai tavallisilta rehellisiltä suomalaisilta. Mitä olisi käynyt, jos lapsilla olisi ollut vaikka eri ihonväri kuin vanhemmilla, ja olisimme puhuneet englantia? Jäi kokeilematta. Itseäni ärsyttää seisottaminen ahtaassa tilassa, ja kiitinkin onneani, että emme tulleet tuntia aiemmalla junalla, koska terminaalissa ei porttien laivan puolella ole yhtään mitään tekemistä, ei edes Otto-automaattia.
Hyttiin oli ilo saapua. Erityisesti parisängyllä varustettu hytti oli kaunis ja viihtyisä, mutta ei "perinteisten sänkyjen hyttikään" ollut pettymys. Ikkunat olivat tavallista isompia ja niistä oli ilo katsella maisemia hytissä. Lapsetkin tykkäsivät viettää aikaa välillä hytissä, kun ikkunasta näkyi laivoja, saaria jne. Pieni lapsi mahtuu sopivasti myös ikkunalaudalle makaamaan.
Ensimmäisenä iltana testasimme ravintolana Frankin, joka on food court -tyyppinen monen eri pisteen paikka, jossa siis sisääntullessa saa kortin, jota vilautetaan aina eri pisteissä ruokaa ostaessa, ja poislähtiessä maksetaan kertynyt saldo. Tyylikäs paikka, jonka suurimpana plussana ainakin illalla oli se, että ihmisiä oli aika vähän, eli ikkunapöydän sai helposti, eikä ruokaakaan tarvinnut jonottaa. Ehkäpä ruotsinlaivan ihmiset ovat yhä buffet-kansaa, vaikka laiva olisikin vähän hienompi. Pasta oli keskinkertaista, lehtipihvi hyvää ja mustikkapiirakka erinomaista. Mutta mitä ihmettä: hanasta sai vain sokerilimuja - light-juomaa tahtova joutui hakemaan baaripisteestä Coca-cola Zeroa pullossa. Kokonaisuutena kalliiksi tuli, mutta oli sen arvoista.
Aamiaisen söimme Oscar a la cartessa. Ravintolassa oli erittäin hieno miljöö, ja aamiaisvalikoima veti vertoja hyvälle hotelliaamiaiselle. Ainoastaan erikoiskahvit, kaakao ja tuorepuristettu mehu jäivät puuttumaan. Myös Oscarin aamiaiselle pääsi mukavasti suoraan hyvään pöytään, kun tuli kattauksen merkittynä alkuaikana paikalle.
Lasten leikkipaikoissa tuli käytyä useampaan otteeseen. Suurin pettymys oli "pienten lasten tila", jossa ei ollut pallomeren lisäksi käytännössä mitään. Pallomeri oli täynnä riehuvia poikia, joten pieni tyttö ei sinne halunnut mennä sekaan. Sääli sinänsä, koska eikö pallomeri ole se "laivan juttu"? Isompien tilassa oli kolme pelikonsolia, joissa jokaisessa oli eri peli päällä. Kaikki olivat koko ajan varattuja, eli heräsikin kysymys, miksi (sinänsä halpoja) pelikonsoleita ei ollut tilassa enempää. Sitten oli yksi liikkeentunnistusta käyttävä pesäpallopeli, jota ei tietenkään kukaan voinut pelata, koska liikkeentunnistus nyt ei vaan toimi tilassa, jossa ympärillä liikkuu koko ajan muita ihmisiä. Todella huono idea. Isompien leikkipaikassa oli myös paljon erilaisia istuimia, säkkituoleja, tasapainolautoja ja pari nopeustestipeliä, joita myös aikuiset pystyivät käyttämään. Pelaavaa lasta taustalta seuraava aikuinen arvosti näitä todella paljon. Kiitos aikuisystävällisestä lasten tilasta Viking Linelle.
Buffet oli pettymys. Parsaviikoista puhuttiin, mutta parsaa oli vain parissa ruokalajissa, siinä se. Muuten buffetissa oli ne iänikuiset samat jutut kuin aina ruotsinlaivalla. Tuli tehtyä se perinteinen virhe, että "pitäähän ruotsinlaivalla aina kerran buffetissa syödä". Ehkä toivoimme, että Gracella buffet olisi jotenkin poikkeuksellisen hyvä, mutta eipä ollut. Jos menisin uudestaan, menisin ehdottomasti syömään lounaan/päivällisen Oscariin. Välipalaa varten taas Frank olisi valintani.
Mutta! Buffetissa tuli taas suu auki ihmeteltyä modernin laivan kivikautista valintaa: buffetissa oli tavalliseen tapaan hanalimua vapaasti otettavissa, mutta light-limut loistivat poissaolollaan. Pepsiä oli, mutta missä on Pepsi Max? Itse kun en ilmaista viiniä tai kaljaa halunnut, eikä light-limuja ollut, piti tyytyä veteen ja soodaveteen. Nykypäivänä ymmärtäisi sen, jos modernina linjavetona sokerilimut olisi poistettu valikoimasta, mutta tämä (vahinko?)ratkaisu on kyllä täysin käsittämätön.
Gracen spa-osasto oli erittäin miellyttävä. Porealtaassa on mukavaa lillua, kun isoista ikkunoista näkee kauniisti merelle. Siinä se suurin sisältö sitten oikeastaan onkin. Välillä voi käydä höyryhuoneessa tai saunassa istumassa. Etukäteen mainostettu lumiluola oli älytön kuriositeetti, jossa voi käydä hetken seisomassa loskassa hieman alle 0-asteisessa huoneessa, mutta se lieneekin enemmän kauempaa tulevia turisteja varten suunniteltu. Suomalainen kävisi mieluummin vaikka kylmäaltaassa pulahtamassa.
Myös span hierontapalvelu (lisämaksusta erilaisia hoitoja) oli ihan hyvä; voisi jopa sanoa, että hintansa arvoinen. Suurin ongelma spa:ssa oli ahtaat pukutilat, mutta ei kai siitä kauheasti voi ruotsinlaivaa moittia, kun kyseessä ei kuitenkaan ole mikään Voyager of the Seas.
Huomautus lapsiperheille: spa-osastolla ei ole yhtään mitään, ei siis yhtään mitään, jännää lapsille. Itse teimmekin niin, että aikuiset vuorottelivat spassa lasten tehdessä jännempiä juttuja muualla laivassa. Ne muiden ihmisten lapsiraukat, jotka spa-osastolle päätyivät, pitkästyivät alle 15 minuutissa porealtaisiin (joissa ei saa riehua eikä mahdu leikkimään), lumiluolaan (jossa ei kestä olla minuuttiakaan), ja kukapa lapsi nyt saunasta hirveästi jaksaisi innostua. Oikeastaan olisi varmaan parempi, että spa-osastolle laitettaisiin 18 vuoden ikäraja, niin kukaan ei vahingossa maksaisi sisäänpääsyä lapsille.
Tax Free -osasto oli kaikista Itämeren laivoista näkemistäni upein. Valikoima oli suuri ja tilaa oli todella paljon. Shoppailemassa kävi mielellään vaikka pariinkin kertaan. Ainoa miinus tulee siitä, että hytin kuvastossa ollutta Hello Kitty -tuuletinta ei kaupasta sitten löytynytkään. Nuuskaa tai tupakkaa en nähnyt missään (varmaan niitä silti oli), tästä plussaa Gracelle.
Yökerhoissa ja baareissa ei tullut lainkaan käytyä, eli niihin en osaa ottaa kantaa. Hytissä sai kuitenkin nukkua rauhassa, käytävältä ei nimittäin kuulunut mitään aamuyön örvellystä. Mitä nyt ilmastointi piti outoa suhinaa välillä.
Tiivistetysti vielä Viking Grace
Plussaa seuraavista:
- Erittäin kauniisti ja modernisti sisustettu laiva aina hyteistä ravintoloihin ja aulatiloihin.
- Hyteissä isot ikkunat.
- Ravintoloista Oscar ja Frank tekivät vaikutuksen.
- Spa ja tax free olivat itämeren laivojen tarjoamista upeimmat.
Miinusta seuraavista:
- Sokerittomat light-limut oli unohdettu täysin mm. buffetista.
- Buffet oli samaa vanhaa ruotsinlaivatasoa, eli itse ruoassa ei ollut "grace-lisää".
- Pienten lasten leikkitila oli köyhä.
- Terminaalissa seisotettiin minuuttikaupalla ahtaassa tungoksessa ennen laivaanpääsyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti